Tavaratalo, ompelimo, kahvila, ravintola – Pippurimyllyn tutusta salista on ollut moneksi

| joulu 15, 2017 | Joulu, Osmo, Pippurimylly |

Pippurimylly on palvellut paikallaan pitkään. Ensi heinäkuussa ravintola täyttää 44 vuotta. Martinmäkeläisenä maamerkkinä tutuksi tullut rakennus on nähnyt paljon. Ravintoloitsija Osmo Ravantti muistelee Pippurimyllyn tilojen historiaa lämmöllä.

Asunto-osakeyhtiö Kuninkaankartanonkatu 10 suunniteltiin ja rakennettiin heti sotien jälkeen. Vuonna 1949 valmistuneen rakennuksen piirsivät arkkitehdit Hugo Harmia ja Woldemar Baeckman. Se oli yksi ensimmäisistä suurista sodan jälkeen rakennetuista kerrostaloista – peräti kuusikerroksinen. Edistyksellistä tekniikkaa edustivat muun muassa hissi ja koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Mutta toisin kuin nykyajan elementtitalot, oli tämä paikalleen käsin muurattu.  

Alkuvaiheessa tiloissa toimi Turun Vanun laitakaupunkitavaratalo, sitten ompelimo, kunnes tiloihin avattiin mannermainen Mantti-ketjun kahvila, jossa normaalikoulun nuoriso ramppasi ahkerasti limonadilla.  Korttelissa palvelivat niin kirjapuoti kuin lihakauppakin.

Aikalaiset muistavat, että keskioluen vapautuminen 1968 oli suomalaisessa ravintolakulttuurissa eräänlainen vedenjakaja. Osmo muistelee, että ennen Pippurimyllyn aikaa tiloissa toiminut baari oli monen muun keskiolutkievarin tapaan saanut levottoman maineen. Tähän oli kuitenkin luvassa muutos.

Vappuna 1974 kaljakuppila sulki ovensa ja tiloja alettiin remontoida vaatimattomin varoin mutta reippaassa talkoohengessä. Vain muutamaa kuukautta myöhemmin Pippurimylly avasi ovensa. Samalla myös ravintolan alakerrassa palveli kuuluisa Turun ensimmäinen pizzauuni. ”Töissä meillä oli tuolloin paljon kansainvälistä ja akateemista väkeä, nykyisiä tohtoreita ja professoreja”, Osmo naurahtaa.

Vuosikymmenten saatossa tiloja laajennettiin ja remontoitiin muutamaan otteeseen. Myöhemmin pizzauuni siirtyi yläkertaan, muun keittiön kylkeen. 80-luvun lopulla koko keittiö muutti peremmälle kerrostalon nurkkahuoneistoon, jolloin asiakaspaikkojakin tuli lisää. Hieman tämän mylläkän jälkeen Pippurimyllyn alakertaan Säästöpankin tiloihin avattiin Kortteliravintola Hugo. Muistona vanhasta pankista on jäljellä yhä kaksi holvia. Toisen holvin turvissa on yhä mahdollista syödä lounasta tai vaikka pelailla tietovisaa.  

Kortteliravintola Hugo sai nimensä arkkitehti Harmian mukaan. Sen Osmo kuitenkin tunnustaa, että myös aikanaan suosittu Hugo-viini myötävaikutti nimivalintaan.

Mutta mistä moni muistaa Pippurimyllyn tilat aivan erityisesti? Useimmalle mieleen juolahtanee salin kaareva katto, tynnyriholvi. Sen ansiosta ravintolassa on ruuhkaisenakin päivänä tilaa ja ilmaa. Se juuri on tärkeää, sillä tuleehan moni ravintolaan rauhoittumaan, rentoutumaan ja unohtaakseen arkiset kiireensä. Kenties arkkitehdit Harmia ja Baeckman toivoivat rakennusta suunnitellessaan, että tilat löytäisi jokin Pippurimyllyn kaltainen ravintola.